TOC ja Lean tuotannon kehityksessä

Työtehtäviin vaikuttaminen ja työympäristön kehittäminen ovat tutkitusti merkittävimmät työtyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät. Tyytyväinen henkilöstö sitoutuu tavoitteisiin ja saa aikaan parempia tuloksia. Näin syntyy kilpailuetu, jota on vaikea kopioida. Järjestelmällisellä tuotannon kehittämisellä tarjotaan työntekijöille kanava vaikuttaa omaan työhön ja työympäristöön tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteellisesti.

Valmennusohjelmassa luodaan perusta yrityksen jatkuvan parantamisen kulttuurille ja tarvittaessa muokataan tuotantoprosessin ohjausta vastaamaan strategiassa määriteltyjä tavoitteita. Valmennus tapahtuu tyypillisesti vaiheittain. Toteutusvaiheet riippuvat ohjelman laajuudesta. Eteneminen suunnitellaan yrityskohtaisesti, jotta toiminnan erityispiirteet ja lähtötilanne tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi.

Valmennus aloitetaan yrityksen nykytilan analyysistä. Sen perusteella valitaan menetelmät ja laaditaan kehitysohjelma yhdessä avainhenkilöiden kanssa. Menetelmät valitaan yrityksen tilanteen ja kehitystarpeen mukaan niin, että alusta lähtien varmistetaan tulosten vaikuttavuus yrityksen asiakaspalvelukyvyn parantamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen. Valittujen menetelmien käyttöönotossa edetään aina niin, että uudet käytännöt ja työkalut koulutetaan ensin esimiehille, jotka edelleen kouluttavat omat tiiminsä soveltamaan uusia menetelmiä.

Pääosin sovellettavien menetelmien perustana ovat TOC ja Lean. TOC tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla tunnistetaan yrityksen toimintaan eniten vaikuttavat prosessien vaiheet. Tulosten aikaansaamista edesauttaa merkittävästi se, että rajalliset resurssit saadaan kohdistettua tärkeimpien kehitystoimenpiteiden toteuttamiseen.

Lean –tuotantostrategian implementoinnilla voidaan parantaa yrityksen tuottavuutta ilman suuria investointeja. 5S, käyttäjäkunnossapito, JP –taulupalaverit ja ongelmanratkaisutyökalut ovat tyypillisiä alkuvaiheessa käyttöönotettavia menetelmiä. Joko niiden kanssa rinnakkain tai osana jatkokehitystä voidaan edetä prosessitason parannuksiin esim. VSM –mallinnuksen avulla ja siitä edelleen tuotannonsuunnittelun kehittämiseen ja koko tuotannonohjausmallin uudistamiseen.